Päivitetty 26.2.2018/AN

JUMALAN IHMEITÄ

Muistiin merkitsijänä Anneli Näsi kertoen etupäässä omista kokemuksistaan 

Seuraava vanha herätyslaulu on ajankohtainen myös tänään

Ihmeet ja merkit taas ilmenee

                 Valmistaen morsiamen.

                 Nukkuvat Henki herättelee.

                 Kiitos soi Jeshuan. (Room.13:10-14)

                 Kerto:       Sairaat jo saavat terveyden,

halvattu rampa käy riemuiten.

Sokea, kuuro myös avun saa

                                  kiittäen Jumalaa.

(Jes.35, Matt.11:4-6)

                 Taivaiset voimat nyt vaikuttaa

                 kuin ennenkin, kuin ennenkin.

                 Armonsa Herra myös lahjoittaa;

                 vahvistaa heikonkin. (Ef.2:1-10)

                 Jumalan Henki väkevä on

                 Viel´ tänäänkin, viel´ tänäänkin.

                 Samoin on syvä, muuttumaton

                 rakkaus Mestarin. (Room.8:32, 2Piet.1:2-10)

                 Astu sä virtaan nyt elämän.

                 Lupaus on horjumaton.

                 Tautimme kantoi paalulla Hän.

                 Voittonsa suuri on! (Jes.53:4-6, Joh.3:14-18,

                     Hebr.9:14)

Jumala on tehnyt valtavasti ihmeitä myös perheessämme ja uskovien yhteisössämme. Ihme jo sekin, että olemme saaneet tulla Jumalan herättämiksi, eli että olemme saaneet uudesti- syntyä Jumalan Hengen kautta. Jumala on tehnyt ruokaihmeitä, parantanut ihmisiä ja eläimiä ja tehnyt voimallisia tekoja. Monet ovat saaneet kokea Elävän Jumalan ihmeitä tekevää voimaa, mutta kuinka monet heistä tänään uskovat.

Rukoukseni on, että taivaallinen Isämme muistuttaisi kaikkia avun saaneita ja myös muita, että on olemassa Elävä Jumala, jolla on paljon anteeksiantamusta ja joka odottaa, että Hänen tykönsä käännyttäisiin koko sydämestä (Jer.29:11-13) ja rakkaudesta totuuteen (Ps.145:18, Matt.6:33).

Aluksi emme tienneet Jumalan Pojan alkuperäistä, hepreankielistä nimeä. Kuulimme Jeshua-nimen vasta vuonna 1990, mutta ymmärrettyämme nimen merkityksen olemme käyttäneet vain tuota nimeä, jonka Jumala antoi Pojalleen ja joka on hepreaksi Jeshua ja suomeksi käännettynä ”Pelastaja”. Hän pelastaa (päästää) meidät myös sairauksista ja kaikesta pahasta. Kiitos Jumalalle! Jeshuan nimen käyttäminen on ollut valtava siunaus meille ja jokaiselle sitä käyttävälle. (”Ihmeitä” -luettelon jälkeen on lisätietoa Jeshua-nimestä.)

Kun valitsimme noudattaa Jumalan ohjetta ja aloimme käyttää Jeshuan nimeä, aloimme ymmärtää paremmin Jeshuan kautta olevaa ilosanomaa ja sen merkitystä ja myös Vanhan testamentin sanomaa.

Olemme saaneet elää yliluonnollista elämää Jumalan kanssa Jeshuan nimen kautta. Sitä toivomme jokaiselle. Ensin tässä muutamia ihmeitä, jotka tapahtuivat ennen oikean nimen ymmärtämistä, sillä toimimme sydämestämme sen tiedon kautta, joka oli saatavilla. Kiitos Jumalalle jokaisesta ihmeestä – niistäkin, joita en ole tähän kirjannut.

Ihmeitä

Jumala paransi korvatulehduksen

Vuoden 1983 alussa tyttäremme sairastui kovaan flunssaan, jossa kova kuume laski hetkeksi lääkkeiden avulla palaten kuitenkin pian takaisin. Viikon välein lääkärit tutkivat ja kovensivat lääkitystä, vaan ei apua löytynyt. Taas kuume kohosi 40 asteeseen ja menimme lääkäriin. Tällä kertaa tämä ohjasi meidät Tampereen Keskussairaalaan, jossa todettiin korvatulehduksen jälkitila, kartiolisäkkeen tulehdus (senkka 110), vaikka korvatulehdusta ei ollut todettu missään vaiheessa. Emme vielä tienneet Jumalan parantavasta voimasta, ja tyttäremme täytyi olla kaksi viikkoa sairaalassa, seitsemän päivää tiputuksella ja sitten muulla lääkityksellä. Sitten hän pääsi kotiin. Ennuste oli, että hänelle tulisi uudelleen helposti korvatulehduksia. MUTTA! Meille selvisi, että uskon rukous parantaa sairaan (Jaak.5:15). Kun korvasäryn oire tuli ensimmäisen kerran, pyysimme Jumalalta terveyttä ja oireet väistyivät, eikä tulehdusta ole päässyt tulemaan sen jälkeenkään. Kiitos Jumalalle!

Selkä parani, ja hammassärkykin lähti

Keväällä 1983 Heikillä oli selkä kipeä. Kovan kivun vuoksi hän oli välillä 90 asteen kulmassa sängyllä tai lattialla, ja kaiken kukkuraksi hänellä oli paha hammassärky. Olimme juuri oppineet Raamatusta uskon alkeita ja uskoimme, mitä olimme lukeneet, siis myös seuraavan raamatunkohdan, Markus 11:24: (Jeshua sanoi:) Sen tähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. Uskoimme, että on totta myös seuraava sanankohta, jossa oli kirjoitettuna ihana tieto, että Jeshua kantoi kaikki sairautemme ja kipumme Golgatalla ja että hänen haavojen kautta olemme parannettuja.

Jesaja 53:4-6

4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,

5. mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavojensa kautta me olemme paratut.

6. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niin kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

Heikki tunsi sisällään kuuluvan sanat ”Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut”. Hän uskoi sen. Siksi hän nousi ylös ja kiitti Jumalaa terveydestä ja käveli terveenä. Kiitos Jumalalle.

Jumala poisti heinänuhan

Heikki oli jo nuoruudessaan potenut heinänuhaa. Hän oli allerginen erityisesti timoteiheinälle ja sai kouluaikanaan erikoislääkäriltä tehokkaan timoteiuutekuurin, jolloin oireet hävisivät. Vähitellen ne kuitenkin palasivat. Silmät ja nenä alkoivat yhä enemmän vuotaa, ja naamakin turposi. Emme voineet mennä edes mustikkaan kauniilla ilmalla. Marjastimme sadepäivinä. (Mustikkaa voi hyvin poimia sateella. Se hylkii vettä.)

Mutta sitten eräänä päivänä Heikki sai tarpeekseen oireista, ja hän itse tai me yhdessä rukoilimme anoen Jumalalta terveyttä hänelle. Kiitos Jumalalle, oireet jäivät pois. Hän oli parannettu!

Kesällä 1994, kun toimme seipäiltä kuivaa heinää latoomme, oireita tuli taas. Naama ei kuitenkaan turvonnut, mutta häntä aivastutti kovasti ja nenästä vuoti vettä. Heikki ymmärsi, että ne olivat valheoireita, ja hän käski niiden lähteä Pelastajamme Jeshuan nimessä. Ne lähtivät, ja sen jälkeen oireita ei ole tullut, vaikka heinää on tehty monta kertaa perinteisellä tavalla, ja melkoinen pölläkkä on käynyt, kun heinä on heilimöinyt. Kiitos Jumalalle avusta!

Jumala poisti jännetuppitulehduksen

Minulla oli ollut niin kutsuttu ”tenniskyynärpää” jo vuodesta 1977 asti. Olin saanut kaksi kertaa kortisonihoitoa, kerran akupunktiohoitoa ja paljon lepoa. Käsi oli edelleen kipeä. Oli vaikea kääntää ovenkahvaa, kuoria perunoita tai käyttää saksia. Yöllä oli ihan kamalaa, jos käsi oli ollut paikallaan pitempään ja yhtäkkiä liikautin sitä. Mutta sitten keväällä 1983 uskoin, että Jumalalle on mahdollista parantaa kätenikin ja pyysin Heikkiä rukoilemaan puolestani. Silloin uskoimme, että tarvitsemme öljyä käden voitelemiseen (Jaak.5:14), ja Heikki hieroi sitä kipeään käteeni. Hän tunsi kätensä alla kyhmyjä, jotka sitten lähtivät rukouksessa pois. Käsi oli parannettu, kiitos Jumalalle. Kuukauden perästä tuli kerran kipuoire käteeni, mutta koska tiesin, että se oli parannettu, käskin Jumalan vastustajaa viemään oireen pois Pelastajamme nimessä. Ja se lähti!

Jumala paransi sydämen

Vuonna 1974 isossa keuhkokuvauksessa minulla havaittiin olevan toinen sydänpuolisko pienempi kuin toinen. Vian johdosta tarvitsin paljon unta. Tuntui hyvältä, jos saatoin nukkua vähintään yhdeksän tunnin yöunet ja päiväunet sen lisäksi. Jos jouduin valvomaan, voin pahoin, joskus jopa pyörryin. Vuonna 1984 ollessani keräämässä vadelmia, tajusin, että Jumala voi parantaa sydämenikin. Rukoilin ja uskoin saaneeni (Mark.11:24). Menin nukkumaan puolen yön aikaan ja heräsin virkeänä kello kuudelta. Kiitin Jumalaa. Koko viikon tapahtui samoin. Parantuminen oli tullut näkyviin. Kiitos ja kunnia Jumalalle! Tuon jälkeen olen voinut tarvittaessa valvoa paljonkin, ja Jumala on pitänyt minut virkeänä. Normaalisti nukun kuudesta seitsemään tuntiin. Se on Jumalan ihme, sekin. Kiitos Jumalalle!

Jumala paransi loukkaantuneen kyynärvarren

Kerran talvella (84 tai 85), kun olin tulossa kaupasta tyttäremme kanssa, joka istui pulkassa, liukastuin ja rysähdin lennokkaasti selälleni. Pääni kumahti ilkeästi jäiseen maahan. Rukoilin heti sen ja selkäni puolesta, ja niin pääsin kävelemään. Siinä kävellessä alkoi kuitenkin oikeanpuoleista käsivarttani kuumottaa ja pian myös jomottaa. Olin lyönyt sen kaatuessani joko jääkökköön tai pulkan reunaan. Kotiin tullessani en saanut omin voimin kättä vedetyksi hihasta kivun ja turvotuksen vuoksi. Kyynärvarressa, luun kohdalla oli puolen kananmunan kokoinen patti. Ehdotin jo kuvaukseen menoa, ”että tietäisimme, mitä piti rukoilla”. Niin se epäusko yritti päästä voitolle. Mutta usko voitti. Heikki rukoili, ja patti hävisi muutamassa minuutissa, eikä siihen jäänyt edes mustelmaa. Kiitos Jumalalle.

Jumala päästi kovasta kuumeesta

Meillä ei kiroilla, mutta 5-vuotias tyttäremme oli jossain kuullut hoettavan Jumalan vastustajan nimeä. Hän tiesi, että sitä ei saisi huulille päästää, mutta hän päästikin. Hän sai yhtäkkisen kovan kuumeen, niin että hän houraili eikä ollut pysyä pystyssä. Veimme hänet sänkyyn ja rukoilimme. Saimme Jumalalta tiedon, että aiheuttaja on kuumeen demoni, paha henki. Käskimme Jumalan Pojan nimen kautta sitä lähtemään ulos, ja se lähti. Minä näin sen. Se oli tumma, ison iilimadon muotoinen henkivalta. Kuume lähti samalla, kiitos Jumalalle!

Valitettavasti monetkaan eivät tiedä, että kun he lausuvat Jumalan vastustajan nimeä ääneen, he samalla kutsuvat pahaa paikalle, tiedostivat he sitä tai eivät.

Jumala teki jalat samanpituisiksi ja oikaisi selän suoraksi

Viisivuotistarkastuksessa neuvolatäti huomasi, että tyttäremme ”lemppasi” eli ontui. Me emme olleet aikaisemmin huomanneet sellaista, mutta nyt mekin sen totesimme. Neuvolapapereihin kirjoitettiin tämä asia, mutta myös, että hänellä oli selkä ässänmuotoinen ja vielä notkolla (skolioosi). Terveydenhoitaja kehotti meitä viemään tyttäremme kuntoutukseen.

Heti kun palasimme kotiin, istutimme hänet tuolille, vertasimme jalkojen pituutta ja totesimme noin parin sentin eron. Rukoilimme, ja jalat olivat heti samanpituiset. Pyysimme taivaan Isää laittamaan myös selän ojennukseen, ja niin tapahtui. Kiitos Jumalalle.

Jumala paransi selän ja rikkoutuneen lihaksen

Olikohan se sama talvi, en tarkalleen muista. Kuitenkin eräänä päivänä putosin mökkimme yläkerran jyrkät rappuset alas. Rukoilin taas heti, että selkä parantuisi ja pääsisin kävelemään. Kiitos Jumalalle, pääsin, vaikka naarmuja (kuin palovammoja) tuntui jääneen ristiselän yläpuolelle. Kuitenkin hetken kuluttua tunsin, että pitkät housut ahdistivat minua ja tunsin lonkassani lisääntyvää jomotusta. Koitin kädelläni. Kauhea patti oli tullut lonkkaan. Katsoin tarkemmin. Reilu kymmenen senttiä halkaisijaltaan oleva patti oli halki poikittaissuunnassa ihon alla. Menin sänkyyn odottelemaan kuoroharjoituksissa olevaa Heikkiä. Heikki tuli ja rukoili. Halkeaman puoliskot kuroutuivat ensin yhteen ja sen jälkeen patti hävisi. Jomotti vielä valtavasti. Heikki kuitenkin lakkasi rukoilemasta. Sanoin hänelle: - Lopetit liian aikaisin, vielä särkee. Heikki sanoi tomerasti: - Näytä, että uskot parantuneesi! Heti muistin tärkeän jakeen Raamatusta (Mark.11:24): ”Kun te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.” Nousin. Sattui. Seisoin. Sattui. Lähdin kävelemään uskossa. Kipu hävisi! Kiitos Jumalalle! Kaksi viikkoa säilyi kuitenkin mustelma ja sen keskellä valkoinen viiva, jonka paikalla lihas oli revennyt. Olin pudonnut ensin rappusten yläpäähän osittain kyljelleni, jolloin rapun reuna oli halkaissut lihaksen. Sitten olin ”kyntänyt” selälläni loppuja rappuja, jolloin palovamman tapaiset jäljet tulivat selkääni. Mutta Jumala paransi. Kiitos Suurelle Lääkärille, Kaikkivaltiaalle Jumalalle, että Hänen Poikansa haavojen kautta saamme olla parannettuja (Jes.53:1-10)!

Jumala paransi miehen, jolla oli paksunsuolensyöpä ja vapautti hänet myös unilääkkeistä

Heikkiä pyydettiin matkustamaan Helsinkiin Meilahden sairaalaan rukoilemaan noin 60-vuotiaan miehen puolesta, jolla oli paksunsuolen syöpä. Koko meidän perhe ynnä miehen sukulaisnainen ajoimme Helsinkiin, mutta vain Heikki meni sairaan tykö. Me muut jäimme rukoilemaan odotushuoneeseen.

Sairas mies oli tietenkin näyttänyt hyvin lohduttomalta. Hänelle oli tehty hätäavanne syövän tähden, ja hänet piti leikata seuraavana päivänä. Hän ei ollut uskossa, ja siksi hänellä ei ollut parantumisen toivoa. Heikki saarnasi ensin pelastussanoman hänelle, ja kiitos Jumalalle, mies halusi sovittaa itsensä Jumalan kanssa pyytäen syntinsä anteeksi. Heikki julisti ne anteeksi annetuksi Pelastajamme nimen kautta, ja mies ikään kuin kirkastui. Hän sai toivon. Hän tiesi nyt, että kävi miten tahansa sairauden kanssa, hän oli saanut Jumalalta anteeksi ja päässyt Jumalan lapseksi pelastettuna pimeyden valtakunnasta Jumalan Pojan valtakuntaan, ja hänellä oli mahdollisuus päästä eräänä päivänä Isän valtakuntaan. Hän oli onnellinen.

Heikki alkoi kertoa, että pelastukseen kuului myös parantuminen, ja hän luki Raamatusta sanankohtia, joissa puhuttiin tästä lupauksesta (Ps.103, Ps.91, Sananl.4:20-23, Jes.53:1-6). Kun hän sen jälkeen rukoili miehen puolesta, tämä uskoi parantuneensa. Heikki vielä vahvisti häntä sanoen: - Vaikka lääkärit sinut huomenna leikkaavatkin, tulevat he toteamaan, että syöpä on kadonnut ja sinä pääset pian kotiin. Lääkärit leikkasivat hänet, mutta syöpä oli kadonnut! Lääkärit laittoivat avanteen kiinni. Kiitos Jumalalle! Hän pääsi kotiin nopeasti, ja kotiin päästyään hän heitti unitablettinsa pois tähän tapaan sanoen: - Koska Jumala oli voimallinen poistamaan minusta syövän, on hän voimallinen antamaan minulle myös hyvät yöunet. Mies oli joutunut nukkumaan tablettien avulla 15 vuotta. Häntä oli yritetty jopa sairaalassa vieroittaa lääkkeistä pois, mutta se ei ollut onnistunut. Mutta Jumalan kanssa on kaikki mahdollista ja sille, joka uskoo (Mark.9:23, Mark 10:27).

Jumala kasvatti katkenneen sormenpään

Olin paloittelemassa saksilla ruokaa kissoille. Yhtäkkiä huomasin, että vasemman käden nimettömän sormen päässä näkyi valkoista ja se oli muutenkin oudon näköinen. Olin huomaamattani leikannut Fiskarsin saksilla palan pois sormeni päästä. Pelästyin, ja sormesta alkoi suihkuta verta. Olimme lähdössä matkalle. Oli lauantai. Meillä ei ollut sidontatarpeita kotona ja käärin sormeni ympärille WC-paperia, sillä ajattelimme poiketa matkalla terveyskeskuksessa terveydenhoitajan tykönä, että tämä sitoisi sormen paremmin. Kun sitten näytin sormeani hoitajalle, hän kauhistui ja sanoi, että sormi täytyy näyttää päivystävälle lääkärille.  Lääkäri kysyi: - Onko sormenpää mukana? Ei ollut. Hänen mielestään jäljellä oleva sormenpää täytyi neuloa kuitenkin. Nahka ei ylettynyt sormenpään ylitse ja hän pahoitteli, että sormi jää rumasti lyhyemmäksi kuin toinen. En ollut huolissani. Tiesin, että Jumala voi korjata tilanteen. Rukoilimme, että Jumala kasvattaisi sormen oikeanmittaiseksi. Niin tapahtui. Kolmessa viikossa sormi parantui ja kasvoi normaaliksi – tai vähän pitemmäksikin kuin ennen, eikä mitään arpea jäänyt. Kiitos Jumalalle!

Jumala paransi nuohoojan sydämen

Nuohooja oli nuohouksen jälkeen kahvilla ja kirjoittamassa kuittia meille. Tunsin sydämessäni, että Jumala halusi parantaa sairaan sydämen. Kysyin, kenen sydän on sairas. Nuohooja sanoi, että hänen. Laitoin käteni hänen päällensä ja rukoilin ja kiitin Jumalaa. Kaksi vuotta myöhemmin näin miehen uudelleen ja hän kertoi, että rukouksen jälkeen sydän oli ollut terve. Sitä ennen hän oli ollut pitkiä aikoja sairaalahoidossa sydäninfarktien tähden. Kiitos Jumalalle, että Hän tekee ihmeitä ilman määrää!

Jumala paransi sokeritautisen miehen

Jumala paransi erään miehen rukouksemme kautta. Mies uskoi, että hän on parannettu ja söi kaikkea. Mutta hänen vaimonsa epäili ja antoi varmuuden vuoksi hänelle insuliinipiikin. Mies sai kohtauksen ja kiidätettiin sairaalaan. Siellä lääkäri totesi, että miehellä ei ole sokeritautia. Kiitos Jumalalle.

Jumala paransi sokeritautisen miehen

Heikkiä ja minua pyydettiin rukoilemaan erään toisen miehen puolesta, ja jälkeenpäin sairaalatutkimukset osoittivat miehen tervehtyneen taudistaan. Kiitos Jumalalle!

Jumala paransi miehen, jolla oli melanoma ja etäispesäkkeitä selkärangan lähellä (tai selkärangassa)

Vuonna 1985 tai 86 Jumala teki ihmeitä kauttamme eräälle miehelle. Kuulimme, että hän oli Pikonlinnan sairaalassa polviensa vuoksi, mutta että häneltä oli löydetty myös syöpäkasvain (melanooma). Mies oli silloin 41-vuotias. Menin Heikin kanssa sairaalaan. Siellä tapasimme masentuneen miehen, joka oli jo menettänyt toivonsa. Luimme hänelle Jumalan sanasta parantumiseen liittyviä kohtia. Luimme muun muassa Psalmin 91, Sananlaskut 4, erikoisesti jakeet 20-23, Jesaja 53:1-6, Markus 5:22-42, Matteus 8:1-17, Matteus 6:14-15, Johannes 5:1-14, Markus 16:17-20 ja Markus 11:22-26.  Jumalan Sanan kautta mies sai toivon ja uskon, ja kun me rukoilimme hänen polviensa puolesta, hän suoristui ja käveli normaalisti. Hän oli kävellyt näet vaivalloisesti polvet koukussa sairautensa vuoksi. Polvet parantuivat, kiitos Jumalalle, mutta rukoilimme myös, että Jumala poistaisi syövän hänestä. Lähtiessämme miehen luota emme nähneet parantumista, mutta uskoimme niin tapahtuneen. Mieskin uskoi.

Seuraavalla viikolla hänen selkänsä kuvattiin, ja kuvien mukaan syövän etäispesäkkeet ristiselän luitten läheisyydessä olivat hävinneet, mutta syöpää näkyi vielä. Me tiesimme sydämissämme, että mies oli täysin parannettu, ja niin uskoi mies itsekin, kun kävimme hänen uskoaan vahvistamassa aiottua leikkausta edeltäneenä päivänä. Hän sanoi: ”Kun lääkärit suorittavat leikkauksen huomenna, he vain toteavat, että syöpää ei ole, ja päästävät minut kotiin.”

Näin tapahtui. Lääkärit tekivät selkään noin 20 sentin haavan, jonka keskiosassa oli suunnilleen tulitikkulaatikon kokoinen reikä luuta myöten. Molemmin puolin reikää oleviin haavoihin he laittoivat tikit ja reiän päälle ja haavojenkin päälle siteen ja päästivät miehen kotiin ohjeena suihkuttaa haavaa päivittäin yksi tai kaksi kertaa ja vaihtaa side. Muistaaksemme mies pääsi sairaalasta 24. toukokuuta. 

Kotona kävi hänen ystävänsä auttamassa ja vaihtamassa selkään siteen. Hän kun oli yksinäinen mies. Mutta hänelle tuli ongelma juhannuksena, kun ystävällä oli muuta menoa. Mies soitti meille ja kysyi, voisimmeko auttaa häntä. Tietysti halusimme auttaa.

Heikki haki miehen meille. Asuimme vaatimattomassa talossa, jossa ei ollut WC:tä eikä suihkua. Ajattelimme puhdistaa haavan märällä, puhtaalla rievulla. Avasin kääreen. HIRVEÄÄ! Reikä ei ollut yhtään parantunut. Se oli täynnä mätää ja hyytynyttä verta! Voin huonosti ja poistuin hetkeksi rukoilemaan, että pystyisin tekemään tehtäväni. Sitten pystyin, ja heti perään rukoilimme pyytäen Jumalaa parantamaan haavat ja reiän ja täyttämään kolon lihalla. Siinä emme havainneet muuta ihmeellistä tapahtuneen, kuin että mies alkoi puhua uusilla kielillä. Hän oli täyttynyt Jumalan Pyhällä Hengellä (Ap.t.2:1-4, Ap.t:10:34-46). Kuitenkin sisimmässäni kuulin sanat ”hän paranee samalla tavalla kuin sormi”. Ja todella, kolo alkoi nähtävällä tavalla kasvaa umpeen reunoiltaan heti seuraavalla viikolla ja kolmen viikon sisällä se oli täynnä. Valtava ihme, kiitos Jumalalle!

Jumala paransi pienen pojan, jolta oli leikattu syöpäkasvain päästä ja jolle oli jäänyt aivoihin etäispesäkkeitä

Samana päivänä, kun kävimme Pikonlinnan sairaalassa Kangasalalla rukoilemassa miehen puolesta, poikkesimme Tampereen Keskussairaalassa rukoilemassa kaksi ja puolivuotiaan pojan puolesta. Tyttäremme leikkitoverin äiti oli kysynyt sairaan lapsen äidiltä, saisimmeko rukoilla lapsen puolesta. Lapsen äiti oli uskovainen ja antoi luvan. Menimme lastenosastolle lapsen huoneeseen, jossa lapsen lisäksi olivat lapsen äiti ja isäkin. Lapsen päässä oli iso kääre, ja kasvot olivat kellertävät. Häneltä oli hiljattain leikattu päästä appelsiinin kokoinen syöpäkasvain. Etäispesäkkeitä oli edelleen aivoissa. Selviytymismahdollisuudet olivat 50 prosenttia. Tiesimme, että Jumalalle on kaikki mahdollista, ja otimme Raamatun esille ja luimme taas parantumiseen liittyviä sananpaikkoja. Äidillä kasvoi usko. Isällä ei, ja kehotimme isää poistumaan huoneesta rukouksen ajaksi (Mark.5:40). Rukoilimme ja uskoimme lapsen parantuneen. Kasvojen väri muuttui normaaliksi. Hoitajatkin olivat sen havainneet. Rukoilimme siis lauantaina. Maanantaina poika oli tietokonekuvauksessa, jossa solu solulta saatiin tietoa. Ei yhtään syöpäsolua löytynyt. 

Varmuuden vuoksi lääkärit määräsivät pojalle sädehoitoa. Äiti pyysi taas rukoustamme, että lapsi välttyisi sädehoidon sivuvaikutuksilta. Rukoilimme, että lapsi varjeltuisi kaikissa olosuhteissa, ja Jumala johdatti niin, että lapselle ei päästy antamaan sädehoitoa koko viikolla. Milloin poikaa kuljetettiin ambulanssilla ympäri Kangasalaa, että hän nukahtaisi nukutusaineeseen, vaan ei. Milloin laitteet olivat rikki, milloin mitäkin, kunnes tulivat tutkimustulokset, joista selvisi, että koepalasta ei ollut löytynyt syöpää! Seuraavana torstaina poika pääsi sairaalasta kotiin ja potki jo samana päivänä palloa. Sain kuulla n. 30 vuotta myöhemmin hänen olevan edelleen terve, kiitos Jumalalle!

Jumala puhdisti yliluonnollisesti saastaiset tahrat takista

Meillä asui usein nuoria miehiä, jotka yrittivät uutta elämää kovan katuelämän jälkeen. Jumala veti hyvyydellään parannukseen näitä nuoria miehiä. Jumalan vastustaja ei kuitenkaan hellittänyt otettaan heistä, sillä he eivät tehneet selkeää ratkaisua, vaan välillä he kulkivat taivastietä ja välillä maailman tietä. Kerron yhdestä heistä nyt.  Erään kerran hän taas tuli meille Ylöjärvelle ja sanoi haluavansa uskon tielle. Hänellä oli hyvin likaiset vaatteet, vieläpä takin selkämykseen oli kirjoitettu törkeyksiä hänen nukkuessaan humalassa. Pesin vaatteet. Pesin takin uudelleen tahranpoistoaineella, vaan eipä se puhdistunut. Kirjoitus oli edelleen takissa. Laitoin sen kuitenkin kuivumaan, ensin narulle ulos, mutta sitten meidän täytyi lähteä käymään kaupungissa ja saderintama oli saapumassa ja siirsin takin ja muut vaatteet aittaan kuivumaan. Kirjoitukset näkyivät ja rukoilin taivaallista Isäämme poistamaan ne yliluonnollisesti, jos mies tekisi parannuksen. Palasimme parin tunnin kuluttua ja hain kuivat pyykit pois aitasta. Kirjoitus oli hävinnyt! Kiitos Jumalalle.

Jumala palautti tahrat takkiin

Mies oli meillä kuukauden tai pari, ja halu kavereiden joukkoon voimistui niin, että hän lähti kaupunkiin ”hakemaan korvausrahoja”. Rahaa oli ja tuttu porukka löytyi, eikä hän voinut vastustaa kiusausta. Kirjoitus palasi takaisin takkiin!

Jumala puhdisti uudelleen saman miehen takin yliluonnollisesti

Eräänä päivänä hän halusi taas aloittaa uutta, Jumalan mielenmukaista elämää, ja hän tuli meille. Pesin hänen vaatteensa, myös hänen takkinsa, jossa oli ne kirjoitukset selkämyksessä. Kun laitoin takkia narulle, pyysin Kaikkivaltiasta Jumalaamme ottamaan kirjoituksen pois yliluonnollisesti, jos mies tekisi parannuksen. Kirjoitus lähti takista narulle laitettaessa! Jumalalle on kaikki mahdollista.

Jumala herätti miehen kuolleista (Matt.10:7-8)

Sama mies oli ollut meillä muutaman päivän ilman viinaa ja ilman tupakkaa. Sitä ennen hän oli saanut useita alkoholikramppeja pienin väliajoin juomareissullaan. Nyt sitten hän halusi tupakkaa. Meillä ei ollut, ja hän lähti meillä olleen toisen miehen kanssa hakemaan sitä kolmen kilometrin päässä olevalta kioskilta. Kun he tulivat takaisin pihaan ja sauhuttelu oli alkanut jo hetkeä aikaisemmin, hän sai yhtäkkiä kramppikohtauksen. Hän horjui ja huojui ja kaatui tielle. Mukana ollut mies tuli kiireesti hakemaan minua rukoilemaan hänen puolestaan. Kun menin lähelle, näin kuinka hän maatessaan riuhtoi itseään kohti kiveä, vaikka hän ei voinut nähdä sitä. Sitten yhtäkkiä otteet heltisivät ja hän jäi makaamaan liikkumatta paikalleen. Sydän oli pysähtynyt. Käskin Jumalan antamalla auktoriteetilla Jumalan Pojan nimen kautta kuoleman henkeä lähtemään hänestä ja elämän henkeä palaamaan. Mies pomppasi istumaan. Kiitos Jumalalle!

Toinen mies oli nähnyt, kuinka pimeys kuin musta savupilvi oli hyökännyt miehen kimppuun, kun hän sai krampin.   Kun minä tulin hänen luokseen rukoilemaan, tämä sama mies näki valkoisen laikun pimeän keskellä. Se valo oli Jeshua-valoa minussa.

Jumala antoi elinaikaa lisää yli kymmenen vuotta ja siten vielä mahdollisuuden todelliseen parannukseen.

Eräänä päivänä mies lähti omille teilleen, ja Jumala vielä kerran palautti kirjoitukset takkiin.

 On kirjoitettu (Joh.12:35-36): Niin Jeshua sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, se ei tiedä, mihin hän menee.

 Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte." (46.) Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

Jumala paransi loukkaantuneen varpaan

Tämäkin tapahtui 1980-luvun puolen välin paikkeilla. Olin menossa keittiöstä eteiseen. Juuri kynnyksen kohdalla vasemman jalan pikkuvarvas pysyikin keittiön puolella taipuen 90 astetta vasempaan seinän viertä pitkin. Muut varpaani osoittivat eteenpäin. Kamala kipu! Menin polvilleni ja rukoilin. Käteni alla tunsin, että varvas sojotti vielä vasempaan. Jumalan antamalla auktoriteettivoimalla käskin varpaan mennä oikeaan asentoon, ja se menikin – lähes. Tuska toi epäuskoa ja jalka turposi puoleen sääreen asti.

Seuraavana päivänä meidän oli mentävä pääsiäiskokoukseen ja mietin, kenen kengät laittaisin jalkaani, että mahtuisivat. En keksinyt ja päätin laittaa uskossa omani. Työnsin jalkani kenkään – ja se meni! Kiitos Jumalalle.

Välillä jalka oli ilman turvotusta, välillä rasituksen jälkeen se taas turposi. Näin kävi myös Helsingin matkalla. Nimittäin, varvashaaverista oli kulunut viikko ja menimme hengelliseen kokoukseen Helsinkiin. Matkalla jalka turposi, ja kun pääsimme kotiin puolen yön jälkeen, pyysin Heikkiä rukoilemaan, että luut menisivät paikoilleen. Menin pitkälleni ja Heikki otti jalkani syliinsä ja käski Jumalan voimalla ja Jumalan Pojan nimen kautta luut paikoilleen. Tunsin kaksi liikahdusta varpaan ja jalkapöydän taitteessa, ja turvotus lähti eikä enää tullut. Jalka oli nyt täysin kunnossa. Kiitos Jumalalle!

Jumala karkotti kovan kuumeen

Meillä oli lehmä hoidossa, itäsuomalainen kyyttö, josta saimme hyvää, luonnonmukaista maitoa. Eräänä iltana minulle tuli kova kuume. Olin vilustunut tai sitten se oli demoninen hyökkäys. Joka tapauksessa rukoilin ja pyysin Jumalalta anteeksi rikkomuksiani, sillä tiedän, että kun Jumala antaa anteeksi, Hän myös parantaa. Kuume näytti aaltoilevan yöllä; välillä korkeana, välillä ei ollut mitään. Aamulla taas oli paljon kuumetta ja oli lähdettävä lypsylle, tuntui miltä tuntui. Uskoin Sanan ”Kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva (Mark.11:24). Otin ämpärin ja lähdin navetalle. Pihamaalla reippaasti astellessani kuume lähti. Olin terve! Olin ollut terve ja edellisenä iltana. Oireet yrittivät valehdella, että en olisi. Tiesin, että olin parannettu, sillä tunnollani ei ollut tietoista syntiä, ja Jumala oli antanut anteeksi erehdykseni, ja siksi lähdin liikkeelle uskossa. Kiitos Jumalalle.

Jumala paransi tämänkin

Eräänä päivänä vanha Opelimme ei suostunut käynnistymään, ja Heikki työnsi sitä ensin ylämäkeen päästäkseen alamäelle. Kun hän ponnisteli äärimmilleen työntäessään raskasta autoa, hän tunsi rusahduksen rintakehässään ja sietämättömän kivun. Hän rukoili heti ja pyysi Jumalan parantavaa voimaa itselleen ja jatkoi työntämistä. Kipu lähti ja hän oli parannettu. Siinäkin usko toi terveyden näkyviin.

Jumala paransi ystävän selän

Vuonna 1986 ystävämme pyysi meitä rukoilemaan puolestansa, että hänen selkänsä paranisi. Hän oli leikkausjonossa, mutta kun hän oli kuullut ja nähnytkin, että Jumala parantaa sairaita, hän tuli rukoiltavaksi. Hän kertoi jälkeenpäin, että hänestä tuntui kuin vetoketjua olisi vedetty kiinni selässä, kun rukoilimme. Selkä parantui ja hän täyttyi myös Jumalan Pyhällä Hengellä (Luuk.24:45-49, Ap.t.1:8, Ap.t.2:1-4, Ap.t.5:32, Ap.t.10:38-46, Ef.5:18). Kiitos Jumalalle!

Jumala poisti pojalta hengitystieallergian

Edellistä tapausta hiukan myöhemmin erään saarnatilaisuuden jälkeen tuotiin rukoiltavaksi poika. Hänellä oli hengitystieallergia, jonka vuoksi hän joutui käyttämään ”astmapiippua”. Rukouksen jälkeen poika iloitsi, että hän haistoi tuoksuja. Hän oli tullut terveeksi vaivastansa, ja terveys on pysynyt. Kiitos Jumalalle!

Jumala paransi loukkaantuneen posken

Tyttäremme oli lähellä yhdeksää vuotta, hän eräänä päivänä tuli kovaa vauhtia ulkorappusia ylös eikä saanut vauhtia ajoissa pysähtymään, vaan löi poskensa kohtisuoraan auki olevan oven kulmaan. Hän itki kivusta ja syöksyin (tai syöksyimme. En muista ehtikö Heikki silloin rukoilemaan.) rukoilemaan laittaen käden punaisen ja turvonneen posken päälle. Uskon rukous paransi posken heti. Kiitos Jumalalle.

Jumala paransi Heikin äidin, jolla oli laajalle levinnyt vatsasyöpä

Heikin äidin vatsaan oli alkanut koskea kovasti. Kipu ei ollut hellittänyt ja Heikin isä oli vienyt hänet sairaalaan. Hän meni hyvin nopeasti huonoon kuntoon ja kun tutkimustulokset tulivat, hänellä todettiin olevan vatsasyöpä, joka oli levinnyt maksaan ja muualle. Hänet määrättiin leikkaukseen ja vietiin leikkaussaliin, mutta häntä ei voitu leikata, sillä hänen tilansa oli huono.  Meillä oli rukouskokous meneillään. Heikki lähti sairaalaan ja me muut jäimme rukoilemaan. Pyysimme Jumalaa parantamaan äidin ja kävimme rukoustaistelua hengenrukouksessa (Room.8:26-27), kunnes tunsin hengessäni helpotuksen ja tiesin, että Heikin äiti parantuisi. Sanoin sen ääneen. Yksi rukoilijoista nousi ylös ja sanoi, että hän ei usko, että hän paranee. Riitti, että minä uskoin. Ja todennäköisesti uskoi moni muukin.

Heikki pääsi leikkaussaliin erikoisvaatteissa. Hän halusi varmistaa, että äidillä oli asiat kunnossa Jumalan kanssa, ja hän sai julistaa äitinsä synnit anteeksi annetuksi Jeshuan nimen kautta. Hän pyysi siunausta myös leikkaavan lääkärin käsille, että kaikki menisi hyvin. Heikin käynnin ja rukouksemme jälkeen äiti alkoi virkistyä ja puolen yön maissa hänet operoitiin. Aamulla ei annettu suuria toiveita. Lääkärin mukaan oli kysymys minuuteista. Menimme katsomaan häntä sairaalaan. Hän makasi letkujen keskellä liikkumatta, mutta sydämissämme tiesimme, että hän toipuisi. Lääkärit puhuivat, että olisi aikaa tunteja, muutaman päivän päästä he antoivat lupauksen päivistä. Tilanne näytti siis todella huonolta.

Heikin äiti makasi kolme kuukautta liikkumatta, mutta sitten hänessä alkoi näkyä toipumisen merkkejä – huonoista ennusteista huolimatta. Ensin heilui nilkat. Kolmen viikon päästä hän istui sängyn laidalla. Ja aika pian hän jo käveli! Syöpä oli ensin pysähtynyt ja sitten alkanut kutistua. Kiitos Jumalalle. Eräänä päivänä hän pääsi kotiin. Hänelle oli tehty avanne, mutta muuten hän pystyi elämään normaalia elämää! Kiitos Jumalalle, jonka kanssa kaikki hyvä on mahdollista! Mark.5, Mark.9:23

Jumala paransi hevosemme

Suomenhevosemme, oli kuusivuotias meille tullessaan helmikuussa 1992. Varsa-aikaisesta puunpuremistavastaan sille oli tullut purentavirhe, jonka vuoksi ruokinnassa piti olla tarkka. Se oli saanut muutaman ähkykohtauksen ennen meille tuloaan.

Emme tiedä tarkalleen, mitä oli tapahtunut, mutta eräänä päivänä saman vuoden huhtikuussa hevoselle porkkanoita viedessään Huomattiin sen makaavan pitkällään maassa oudonnäköisenä. Yksi jo rukoili sen puolesta, ja se nousikin pystyyn. Hän kävelytti sitä, mutta sitten se meni kyljelleen eikä enää noussut. Nyt minut haettiin sisältä apuun. Osa porukoista, myös Heikki, oli toisella talolla töissä. Minä edellä ja kaikki, jotka ehtivät, tulivat perässäni tarhaan. Hevonen makasi liikkumatta, pää pitkänä. Pulssi hidastui hidastumistaan ja iho tuntui viilenevän. Käskin Jumalan antamalla auktoriteetilla kuoleman henkeä lähtemään hevosesta ja elämän henkeä palaamaan Jeshuan nimen kautta, ja se pomppasi pystyyn terveenä. Kiitos Jumalalle, joka auttaa ihmistä ja eläintä.

Jumala paransi pienen pojan, joka oli mennyt tajuttomaksi maatessaan induktiivisessa sähkökentässä sängyllään

Oli kesä 1993. Noin 1-vuotias poika oli ollut muutaman päivän hyvin väsynyt. Sitten eräänä päivänä, kun pojan äiti meni makuuhuoneeseen katsomaan, oliko tämä jo herännyt päiväunilta, hän näki, että poika makasi tajuttomana silmät nurin päin. Hän toi kiireesti pojan luokseni keittiöön ja pyysi rukousta. Lapsi oli ihan veltto. Laitoin hänet lattialle ja aloin rukoilla. Jumala kuuli, ja poika virkosi tullen terveeksi. Kiitos Jumalalle!

Hengessäni koin, että syynä olisi ollut sähkö, mutta miten se oli mahdollista, kun lapsen äiti tiesi, että nukkumapaikassa ei saisi olla sähkökenttää. Kysyin häneltä, ja silloin hän muisti. Jo muutama päivä aikaisemmin häneltä oli jäänyt pojan sängyn vieressä olevalla hoitopöydällä olleen lampun johto kulkemaan tämän sängyn laitaa pitkin pistorasiaan. Voimakas sähkökenttä oli siis syynä tajuttomuuteen, mutta kiitos Jumalalle, että Hän paransi!

VAROITUS INDUKTIIVISEN SÄHKÖKENTÄN VAARALLISUUDESTA

Elektroniikkateollisuudessa herkkiä mikropiirejä asennetaan maadoitetulla alustalla, asentaja maadoitettuna ja vieläpä lattia maadoitusmatolla varustettuna. Ihminen välittää hyvin paljon, että laite ei vaurioidu, mutta tärkeämpää vielä olisi huolehtia, että ihminen ei vaurioituisi tuon näkymättömän sähkön kautta.

Olen Heikin kanssa paljon tutkinut ihmiselle aiheutuvia sähkön haittavaikutuksia. Olemme mitanneet sähkökenttien voimakkuuksia ja havainneet, että hyvin monet ihmiset nukkuvat tai työskentelevät pitkään haitallisessa sähkökentässä. Sähkön vaikutuksesta ihmisillä voi olla esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, kipuja, verenkiertohäiriöitä, voimakasta palelua, unettomuutta, puutumisia, lisääntyvää väsymystä aamuisin, mielenhäiriöitä, huimausta, tajuttomuutta, ja mielestäni voimakas sähkökenttä voi olla syynä jopa pikkulasten kehtokuolematapauksissa.

Joitakin esimerkkejä 

Ensin vertailulukuja: Jos ei ole yhtään sähköä, lukema mittarissamme on 0. Jos pakastin, jääkaappi, sähköliesi tai vastaava on kytketty maadoitettuun pistorasiaan ja maadoitus on kunnossa, lukema on noin 24 eikä siitä sähköstä ole vielä haittaa. Mutta jos sänky olisi tuon maadoitetun sähkölaitteen ja maadoittamattoman pistorasian tai maadoittamattoman sähkölaitteen välissä, maadoitus voisi ”imeä” nukkujan läpi sähkökentän sähköä, ja siinä olisi ikävä olla välissä. Jos sama laite, siis esimerkiksi pakastin, on kytketty maadoittamattomaan pistorasiaan, lukema on yli 1000 ja vielä metrin päässä yli 300. Hyvin herkät voivat kokea oireita, kun lukema on alle 40, mutta yli 40 voi olla jo useammalla häiritsevää, varsinkin jos nukkuja makaa joustinpatjalla tai rautasängyssä. Ei kaikki ihmiset tunne oireita yhtä helposti, mutta valitettavasti kaikkiin sähkö kuitenkin vaikuttaa.

Kerran vuonna 1983 minulla oli tilapäisvuode lähellä toista pakastintamme, joka oli kytketty maadoittamattomaan pistorasiaan. Vielä silloin en tiennyt, miksi niin tapahtui, mutta en saanut koko yönä nukutuksi. Jälkeenpäin mittasimme tuonkin nukkumapaikan, ja sen lukema oli noin 300.

Meitä pyydettiin mittaamaan erään avioparin sängyn seutu, koska he eivät pystyneet nukkumaan, ja mies puutui sängyssä vyötäröstä alaspäin. Vaimolla taas oli värisevät lihakset (tai jotain sen kaltaista) Turussa tehdyn unitutkimuksen mukaan. Heillä oli paha tilanne, koska maadoitukset eivät toimineet ja heidän sänkynsä alla kulki vielä jatkojohto pistorasioineen. Mittarilukema oli yli 300. Korjasimme maadoitukset ja poistimme jatkojohdot, ja lähdimme kotiin odottelemaan hyviä uutisia heiltä. Meni neljä päivää ja sitten he soittivat. He olivat nukkuneet kunnolla pitkästä aikaa. Muistan vieläkin, että he toivat ternimaitoa meille, kun he olivat niin iloisia.

Vuonna 1999 tyttäremme vaihtoi huonetta, ja tässä uudessa nukkumapaikassa hän tuli aamu aamulta väsyneemmäksi. Ihmettelimme moista, sillä emme nähneet sähköjohtoja lähistöllä. Mittasimme kuitenkin, ja totesimme, että lukema näytti olevan yli 200. Siirsimme sängyn eri paikkaan, ja tyttäremme nukkui hyvin ja oli virkeä aamulla.

Erilaisia ongelmia – tai ei ongelmaa ollenkaan

Ei ole siis ongelmaa tai ongelma on ainakin pienempi, jos laite on maadoitettuna, ja kun kaikki pistorasiat ovat maadoitettuja. Jos maadoitettuun pistorasiaan laittaa töpselin, jossa ei ole maadoitusheloja, se ei maadoita vaan aiheuttaa induktiivisen sähkökentän.

Ongelmaa on vielä jäljellä, vaikka kaikki laitteet olisivat maadoitettuja, sillä muovipintaiset johdot aiheuttavat myös ison induktiivisen sähkökentän, eikä niiden vieressä kannata nukkua, ellei ole kiertänyt sulaketta irti, niin kuin me nykyään teemme.

Vanhan ajan metallikuoriset johdot olivat erinomaisia, jos ne olisivat maadoitetut. Olemme Valkeakoskella nähneet talon, jonka ammattikoululaiset olivat rakentaneet oppilastyönä ja siinä oli metallikuoriset johdot. Kaikki oli hyvin, niin paitsi yksi asia, jonka tähden meidät kutsuttiinkin paikalle. Talon emäntä ei ollut saanut nukutuksi viikkoon, ja sitä menimme tutkimaan. Syynä olivat rautasängyn päädyssä olleet lukulamput. Kun ne irrotettiin pistorasiasta yöksi, nukkumatilanne oli ihanteellinen, ja kaikki nukkuivatkin sen jälkeen siellä hyvin.

Se joustinpatjakin olisi vaaraton, jos ei olisi sähkökenttiä aiheuttavia muovipäällysteisiä johtoja, maadoittamattomia sähkökojeita, kuten lukulamput, radiot, tietokoneet, jopa kotien sähköompelukoneet, televisiot, ja monet muut. Mutta kun näitä laitteita kuitenkin on sänkyjen vieressä, patjassa oleva metalli varaa sähköä, kunnes se kyllästyy ja purkaa sen sängyssä olijaan. Valitettavasti. Jos talo on rakennettu paikkaan, jossa maaperä johtaa sähköä, ongelmia voi olla, vaikka ei olisi yhtään sähkölaitetta talossa.

Ihmisessä itsessään on sisäinen sähköjärjestelmä

Ihmisessä on sisäinen sähkötoiminta, jonka avulla esimerkiksi sydämemme ja aivomme toimivat. Ei ole kummallista, jos jokin ulkoinen vahva sähkökenttä ja sen värähtely pystyy häiritsemään tuota kaikkea. Sähkökentässä oleskelu ei ole hyvä eläimillekään, ei ainakaan lehmille, hevosille, lampaille, vuohille eikä mehiläisille.

Kuitenkin jotkut eläimet käyttävät staattista sähköä ja sähkömagneetteja hyväkseen. Niin myös punamuurahaiset, jotka rakentavat kekonsa säteittäin kulkevien sähköä johtavien tai magneettisten ratojen keskelle, risteykseen. Siinä tapahtuu kuin kampakokeessa, kun kampaat tukkaasi ja laitat kamman sen jälkeen paperisilpun päälle. Silppu tarttuu kampaan ja pysyy siinä hetken. Se johtuu staattisesta sähköstä, mutta kun ei enää kampailla, ei tule uutta varausta, vaan paperit tippuvat. Keossa taas maan sisällä toiminta jatkuu. Maanalaiset purot ja kosket tuottavat hankaussähköä, tai kostea tai sähköä johtavaa metallia sisältävä maaperä voi johtaa sähkön kauempaakin.

Luomakunta näyttää tarvitsevan sähköä, mutta me ihmiset emme vielä ole osanneet hallita sitä, tai olemme menneet liian pitkälle sähköistämisessä.

Haluamme kertoa asiasta ja myös auttaa

Emme ole pystyneet saamaan ääntämme enempää kuuluville. Puhuimme asiasta paljonkin 1980-luvun alkupuolella, jopa Hymy-lehdessä oli meistä artikkeli. Samassa artikkelissa oli erään geologin lausunto, joka kuului tähän tapaan: - Jos Näsit olisivat oikeassa, he ansaitsisivat Nobel-palkinnon. Palkintoa emme ole nähneet, mutta artikkelit saivat kuitenkin sen verran aikaiseksi, että sähköasiaa on tutkittu jälkeenpäin. Todennäköisesti sen seurauksena on ollut, että uusiin taloihin ei saa asentaa muita kuin maadoitettuja pistorasioita, ja myös kattovalaisimet maadoitetaan nykyään. Se on hyvä, mutta se ei riitä. Ongelma on kasvanut sähkölaitteiden lisääntyessä. Näinkin kertomalla pyrimme saamaan asiaa eteenpäin, ja ihmisille avun. Kysykää rohkeasti lisää meiltä.

Vehnäihme

Tämä tapahtui vuonna 1995. Halusin kylvää puhdasta vehnän siementä. Kaupoissa ei ollut kuin peitattua ja vaikea oli löytää lähistöltä, sillä sielläpäin ei kovin moni viljellyt kevätvehnää. Vihdoin maanviljelijäystävämme saivat tietää paikan. He myös hakivat siemensäkit. Mutta – vehnä oli ollut paikassa, missä oli myös kauran jyviä, ja nyt ne olivat sekaisin. Ihmettelimme, miten saisimme ne seulottua. Aikaa ei ollut hukattavissa, sillä kevät oli ollut hyvin sateinen ja lähestyttiin toukokuun loppua. Turvauduin jälleen Jumalan apuun. Muistin, kuinka Jumalan Poika kirosi viikunapuun, ja se kuivettui (Mark.11:11-24). Jumalan antamalla vallalla Jeshuan nimen kautta minä kirosin säkeissä olleet kaurajyvät ja kielsin niitä kasvamasta ja pyysin taivaan Isän siunausta vehnän jyville. Seuraavana päivänä kylvin kaikki jyvät peltoon käsin (oli liian märkää traktorille, ja minusta on ihanaa kylvää käsin). Eräänä päivänä vehnä nousi oraalle ja sitten aikanaan näimme tähkät. Vehnän seassa ei ollut kauraa!! Kiitos Jumalalle!

Tuli puintiaika. Oli kaunista, ja Heikki aloitti puinnin vanhalla, pikkuisella Sampo-Rosenlew-leikkuupuimurillamme. Mutta koneeseen tuli jotain vikaa, ja kun Heikki sai sen korjattua ja jatkoi puimista, hän yhtäkkiä huomasi, että joissakin jyvissä oli vähän vihreää, ja hän keskeytti puinnin. Seuraavana yönä satoi kaatamalla. Rukoilin ja pyysin Jumalalta ihmettä, että vehnä pysyisi pystyssä ja että sitkoaine säilyisi. Seuraavana päivänäkin satoi rajusti. Heikistä tuntui ihan kauhealta ja varmasti hänkin rukoili. Yöllä näin unta, että vilja oli täysin maata vasten. Heräsin ja rukoilin ja kiitin Kaikkivaltiasta taivaallista Isäämme säilyttämään vehnän hyvänä. Satoi neljä tai viisi päivää. Sitten sade lakkasi, ja jatkoimme puimista.

Kun myöhemmin leivoin pullaa kyseisestä vehnästä, se oli aivan erinomaista, ja leivontaominaisuudet siis mitä parhaimmat. Kiitos Jumalalle!

Jumala paransi erään mekaanikon silmän Espanjan Andaluciassa

Ollessamme paluumatkalla Portugalista suomeen, Espanjassa hevoskuljetusautomme moottori meni epäkuntoon ja viivyimme kuukauden verran Andalusian seuduilla: Cordoban lähellä ja vähän pohjoisemmassa. Erään kerran menimme pienen kylän autokorjaamolle ostamaan öljysuodatinta. Kun astuimme sisään, yksi automekaanikoista oli metallisorvin ääressä ja peräytyi yhtäkkiä käsi silmän päällä. Metallilastu oli lentänyt hänen silmäänsä, ja silmä meni heti punaiseksi. Syntyi melkoinen hässäkkä, mutta minä menin kiireesti miehen tykö ja laitoin käteni hänen silmänsä eteen ja rukoilin Jeshuan nimen kautta, mutta suomeksi, sillä en osannut rukoilla espanjaksi. Silmä parani, kiitos Jumalalle. En kuitenkaan osannut kertoa sitä heille silloin. Opettelin espanjaa kaiken aikaa, ja kolme neljä päivää myöhemmin menimme uudelleen korjaamolle. Silloin kerroin miehelle espanjaksi, mitä oli tapahtunut. Hän kutsui veljensä, isänsä ja vielä vaimonsakin kuulemaan, ja ilo oli suuri. Nyt sain kertoa myös, että Jeshuan antaman ohjeen mukaan meidän tulee rukoilla taivaallista Isäämme Jeshuan nimen kautta (Joh.16:23-27, Joh.15:7-16, Joh.14).

Samana iltana tuo mies tuli vaimonsa kanssa yhdessä rukoiltavaksi luoksemme bussillemme. Oli ihana hetki. Kiitos Jumalalle!

Jumala paransi uuhikaritsan

Olimme ostaneet kaksi uuhta. Yllätykseksemme huomasimme niiden olevan tiineinä ja iloksemme ne karitsoivat eräänä päivänä. Toinen sai kaksi karitsaa, joista toinen oli kaiken aikaa heiveröisempi eikä sillä ollut kunnollista ruokahalua matokuurista huolimatta. Sen tilanne huononi ja se laihtui, kunnes se ei jaksanut kunnolla pysyä pystyssä. Arvelimme, että isäpässi oli saattanut olla liian läheistä sukua.

Näytti siltä, että rukouksistamme huolimatta se menehtyy. Se ei enää jaksanut nostaa päätäänkään ja oli kuin olisi vain ajan kysymys, että se lähtee tästä ajasta. Se vietiin erilleen tyhjään karsinaan. Toivoimme hyvää, mutta näytti pahalta. Rukoilin vieläkin ja kun olin Heikin kanssa lähdössä autolla asioille, sanoin, että kyllä se voi nousta vielä pystyyn. Jumalallehan on kaikki mahdollista.

Päivemmällä, kun mentiin karsinaan, karitsamme seisoi tukevasti pystyssä hyvinvointisena ja tuijotti minua. Hain sille syötävää ja vettä. Se oli terve. Tapahtuneesta on kulunut kuukausi tai kaksi. Tämä Unelma-karitsa on hyvin terhakka ja eilen huomasin, että se on lähellä samaa kokoa kuin siskonsa, Ilona. Sillä on erittäin hyvä ruokahalu. Jumalan kanssa on kaikki mahdollista. Kiitos yksin Hänelle, suurelle, Kaikkivaltiaalle Jumalalle!

Keväällä 2003 Unelma sai kaksi uuhikaritsaa, valkean Helmin ja mustan eli kainuunharmas-rotua olevan Iltan. Ilona sai aurinkoisen Aamun ja pässikaritsa Armaksen. Suloisia!

Pääsin hammassärystä

Hampaitani oli paikattu viimeksi vuonna 1976 tai 78. Uskossa ollessani en ole halunnut mennä hammaslääkärille, vaan olen aina rukoillut, kun kipuoireita on tullut, ja kivut ovat poistuneet. Kuitenkin viime kesänä poskihampaasta lähti paikka irti ja iso, syvä kolo on näkynyt siitä asti hampaassani. Aluksi tuli särkyhyökkäyksiä, etenkin mennessäni makuulle, mutta ne menivät ohi noin kolmessa minuutissa, ja kovasta tuskasta huolimatta tunsin aina olevani kivun yläpuolella luottaen Jumalan apuun. Sitten eräänä päivänä tuntui, että kipu ei suostunut heti lähtemään, vaan jurnutti itsepäisesti. Käskin kipakasti kivun aiheuttajaa lähtemään ja hammasta parantumaan Jeshuan nimessä, ja kipu lähti. Kiitos Jumalalle.

Kovat kivut lähtivät jaloista

2001 Tyttäremme pyysi minua rukoilemaan jalkojensa puolesta. Hän oli ollut pitämässä ratsastustunteja pakkasen kovettamalla ja kylmällä ratsastuskentällä, ja jalat olivat ylirasittuneet niin, että kova kipu tuntui polvista alaspäin. Laitoin käteni ensin oikean jalan päälle ja rukoilin. Kipu lähti heti. Sitten kosketin toista jalkaa ja häntä nauratti, sillä kipu lähti heti. Kiitimme ja ylistimme Kaikkivaltiasta Jumalaa, Isää taivaassa, ja Hänen Pyhää Poikaansa Jeshuuaa Messiasta, Pelastajaamme ihmeestä jälleen.

Jumalan kanssa on kaikki mahdollista

Tässä oli vain osa kokemistamme ihmeistä. Välillä kirjasimme aina vihkoseen, mitä hyvää tapahtui kullekin. Lähes joka päivä oli joku parantuminen tapahtunut. Siis, me emme pärjäisi päivääkään ilman Jumalan apua.

Kerronpa vielä yhden hyvin erikoisen tapauksen viime syksyltä:

Tuli ei polttanut

Tein virheen ruokaa valmistaessani. En enää halua paistaa mitään jäätynyttä öljyssä! Olin paistamassa öljyssä pakastimesta ottamaani jäistä sipulisilppua. Huomasin, että sitä oli liian vähän ja aioin hakea sitä lisää. Työnsin nopeasti pannun kylmälle takalevylle ja samalla pannusta roiskahti öljyistä sipulia punaisenkuumana olevalle levylle ja öljy syttyi palamaan. Liekit ulottuivat liesituulettimeen asti ja säikähdin, että ilmastointiputkien rasva syttyy palamaan. Lähellä ollut ystäväni juoksi hakemaan apua huutaen: ”Tulipalo!” En nähnyt mitään, millä olisin tukahduttanut tulen, ja siksi työnsin käteni liekkien läpi ja tempasin paistinpannun kahvastaan tulen läpi, jolloin liekit siirtyivät paistinpannun öljyyn. Lähdin kuljettamaan täynnä korkeita liekkejä olevaa pannua kohti tiskipöytää, joka oli noin puolentoista metrin päässä. Liikehdintäni sai liekit nousemaan ja kallistumaan kasvoilleni ja vielä enemmän, kun säikähdyksessä horjahdin. Nopea ajatus kävi, palaako kasvoni, silmäni, hiukseni, mutta silmäni olivat auki ja näin. Kiitin Jumalaa, että näin. Näin, että liekit olivat myös neuleen peittämillä käsivarsillani, mutta olin onnellinen, kun näin. Sain pannun siirrettyä tiskialtaaseen, jossa hetken liekit menivät kuivauskaapin sisään asti ja sitten sammuivat itsekseen.

Minulla oli neulepusero päällä ja paljaat kädet. Ei mikään palanut eikä jäänyt edes savun hajua mihinkään, ei edes tukkaan. Oli tapahtunut valtava ihme. Tapahtui niin kuin Danielin kolmelle ystävälle, jotka oli heitetty tuliseen pätsiin. Tuli kasvoillani tuntui leppeältä tuulelta:

Vanhan testamentin Apokryfikirjat, lisäyksiä Danielin kirjaan Asariaan eli Asarjan rukous:

Jae 26. Mutta Jumalan enkeli laskeutui samalla kuin Asarias ja hänen toverinsa alas pätsiin, ja hän hajotti tulen liekin pätsistä ja teki, että pätsin sisus oli niin kuin kostea tuuli olisi puhaltanut. Ja tuli ei heitä ensinkään koskenut, ei vaivannut eikä rasittanut.

Raamatussa, Daniel 3, kerrotaan, kerrotaan koko tapaus.

Kiitos Jumalalle Jeshuan nimessä elämästä, varjeluksesta ja pelastuksesta. Kiitos Hänen ohjeistaan Jeshuan kautta, joiden kautta kasvamme Jumalan tuntemisessa ja Hänen pelossaan ja Hänen rakkaudessaan pysyen Hänelle otollisina. Hänen rajansa ovat rakkautta.

Lisätietoa Jeshua-nimen käytöstä

Jumala antoi Daavidin pojan, Salomonin, rakentaa Jerusalemiin temppelin, jossa Hänen nimensä asuisi, siis Jeshua-nimi (1.Kun.8:17-19). Jumalalle oli tärkeätä, että Hänen kansansa kunnioitti Hänen nimeään (vertaa Hes.36:16-31, Room.2:17-24-28-29). Jumalan Hengen kautta uudestisyntyneinä olemme Jumalan pikku temppeleitä (1Kor.6:19-20, 2Kor.6:16-18), joissa myös tulisi olla Jumalan antama nimi eli Jeshua, Pelastaja. Jumalan antamaa nimeä käyttivät Jeshuan läheiset opetuslapset ja myös Paavali (hepreankielinen nimi Shaul/ Saul) saarnamatkoillaan jopa Roomassa asti. Muuta nimeä ei käytetty. Ihmisten antama nimi tuli kristityille virallisesti käyttöön vasta 300-luvun alussa, mutta ehkä on jo 100-luvulla pakanallista alkuperää olevan ichthys-kalasymbolin kautta tullut tunnetuksi ei-juutalaisissa piireissä enemmänkin. (Ikthys-Wikipedia/ Symbolin historiaa).

Seuraavat sananpaikat vaikuttivat siihen, että ehdottomasti halusimme käyttää vain Jumalan antamaa nimeä: 5Moshe 12, 1Kun.8:17-19, 1Kun.12, Hes.36:16-31, Miika 5:1-3 ja

Jes.7:14, Matt.1:20-23

14. Sen tähden Jumala itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanu El.

”Immanu El” ei ole nimi vaan tieto, että ”Jumala on kanssamme” Jeshuan nimen kautta.  Jumala antoi enkelinsä välityksellä tiedon Jeshuan äidille ja myös kasvatti-isälleen, että oli annettava nimi Jeshua (Matt.1:20-23, Luuk.1:26-31).

Joh.5:38-43 (ja Joh.17):

39. Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40.  ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

41. En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä;

42. mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne.

43. Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.

44. Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

2Tess.2:1-4, 9-12

Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeshuan, Jumalan Voidellun, tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet ja sisaret,

2. ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikään kuin Herran päivä jo olisi käsissä. 3. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen paljastuu (ilmoitetaan), kadotuksen lapsi,

4. tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mikä on Jumalan nimi (Näin on monella muulla kuin suomen kielellä kirjoitettu)

9.Tuo laiton, jonka tulemus tapahtuu sen jälkeen (tai sinä aikana), kun saatana vaikuttaa valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä

10. ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden, etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.

11. Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,

12. että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet (suostuivat) vääryyteen.

1Sam.15:22-23 Samuel sanoi Saul-kuninkaalle, joka ei totellut tarkasti Jumalan ohjeita:

22. "Haluaako Jumala polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Hänen äänelleen? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva. 23. Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana

Emme mekään heti tienneet oikeaa nimeä

Olimme kuitenkin olleet vilpittömiä uskovaisia ja sydämestämme kuuliaisia Jumalalle ymmärryksemme mukaan. Jumala antoi anteeksi ihmisten antaman, väärän nimen käytön, koska meillä ei ollut oikeaa tietoa, emmekä tehneet tahallamme väärin. Hän teki ihmeitä uskomme mukaan (Matt.21:22, Mark.11:24).

Näin on myös teillä, jotka ette ole aikaisemmin kuulleet oikeaa nimeä, mutta jotka rakastatte ja pelkäätte Jumalaa ja haluatte ehdottomasti tietää totuuden tehdäksenne sen mukaan. Jumala antaa vilpittömän ymmärtämättömyyden anteeksi (Ap.t.17:30, 1Piet.1:3-5, 18-21-25). Ymmärtämättömyyden taakse ei kuitenkaan kannata paeta, vaan on elämäksi tietää, mikä on Jumalan tahto (Joh.17:3), eli mikä Jumalan mielestä on oikein ja totuus kussakin tilanteessa. Kun totuus selviää, Jumala odottaa totuudelle kuuliaisuutta (Jaak.4:17). Jumalan vastustajan henkivallat toimivat tottelemattomissa, mutta Jumalan hyvä Henki toimii kuuliaisissa (Ap.t.5:32). Jumala tekee todellisia ihmeitä, mutta on olemassa myös Jumalan vastustajan tekemiä valheihmeitä (Matt.24:24-25, 2Tess.2), kuten oli Mosheen ja Aaronin aikaankin (2Moos.7-12). Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden, sillä vain totuus voi tehdä ihmisen vapaaksi synnin ja Jumalan vastustajan orjuudesta (Joh.8:31-32).  Ihminen voi uudestisyntyä vain Jumalan Totuuden Sanan ja Totuuden Hengen kautta (1Piet.1:22-23, Gal.5:5-7).

Kiitos Jumalalle, että Jeshuan sovitustyön ansiosta uskomme kautta meillä ja teillä on mahdollisuus saada apua Jumalalta kaikkeen Jeshuan nimessä (Joh.20:30-31)! Kiitos Jumalalle, että Hän antaa anteeksi myös Jeshuan nimeä vastaan sanomisen, kun sitä sydämestämme pyydämme.

Rukousohje Jumalalta Jeshua sanoin

Joh.16:23-24

23. Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni.

24. Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen.

Joh.15:16

16. Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.

Lisäksi

1Joh.5:14-15

14. Ja tämä on se uskallus, joka meillä on Jumalaan, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä. 15. Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet.

21. Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.

Kol.3:17

17. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeshuan nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Jumalan rakkaudella

Haluan kehottaa jokaista lukijaa laittamaan asiat Jumalan kanssa kuntoon ajoissa, jos se on vielä tekemättä. On ollut hirvittävää nähdä tapauksia, joissa Jumala ei ole vastannut ihmisen avunhuutoon siksi, että ihminen on hylännyt Jumalan kutsun jatkuvasti tai hän ei ole suostunut totuuteen. Jumala on hyvä Jumala, mutta Hänellä on raja. Älkäämme koetelko sitä rajaa, vaan nöyrtykäämme tekemään Jumalan ohjeiden mukaan pelastuaksemme ja parantuaksemme. Jumalan hyvyys on kutsunut ihmisiä parannukseen, mutta monet ovat siirtäneet ratkaisun tekemistä ajatellen, että sitten joskus. Mutta entä jos sitä ”joskus” ei tule; entä, jos Jumala ei enää kutsukaan. Varmistakaamme, että olemme siunatut nyt.

Aamen ja ylistetty olkoon Jumala, jonka apu on meille rakas!

Rakkaudella

Anneli